Kahdeskymmenestoiset Laurin Elojuhlat 1.8 - 7.8.2010
![]()
Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n järjestämät Laurin Elojuhlat, perinteiset ohjelmalliset käsityömarkkinat vietetään tänä vuonna 22. kerran Helsingin pitäjän kirkonkylässä, Pyhän Laurin kirkon ympäristössä. Kyseessä on Vantaan toiseksi suurin kulttuuritapahtuma, joka ammentaa voimansa kaupungin historiasta, kulttuurista ja perinteestä. Vuoden 2010 teemana on
LOITSUT
Lisäksi jatkuu viime vuoden Kansallispuku ja kansanomainen pukeutuminen.
Ohjelma Laurin Elojuhlilla lauantaina 7.8.2010 klo 9-16
Musiikkia kirkossa tasatunnein ja Pakarituvassa puolelta. Kaikki konsertit kestävät n. 30 minuuttia ja niihin on vapaa pääsy. Pyhän Laurin kirkko: klo 11 Duo Kantelinen & Heinonen klo 12 Sudanilanen lauluryhmä esittää perinteisiä sudanilaisia hengellisiä lauluja. klo 13 Tintti Tinkala, veisuu & Ilkka Heinonen, jouhikko. Pakaritupa klo 11.30 Tuomas Rounakari: Shamanviolin klo 13.30 Karoliina Kantelinen Ohjelmateltta markkina-alueella: klo 9 Elojuhlafanfaari Tapani Mäkisen puhe kiertävä kylänoita Susanna Aarnio esittäytyy klo 9.30 Tikkurilan Mieskuoro klo 10 - 10.15 Vantaan kansanpelimannit klo 11 Sälämät - itämaisen tanssin harrastajat ry:n tanssijat esittävät 3 itämaista tanssia klo 11.15 kiertävä kylänoita esiintyy klo 12 Tikkurilan soittokunta klo 12.45 - 13.10 sudanilainen lauluryhmä klo 13.15 - 13.20 entisöidyt moottoripyörät saapuvat kulkueena klo 14 kilpalaulanta Laurin Elojuhlille odotetaan tänäkin vuonna noin 3000-4000 kävijää, tietysti säästä riippuen. Markkinamyyjiä on tulossa noin 40, kuten vuosi sitten. Lohisoppateltassa voi nauttia lohikeiton kyytipoikineen ja Ruusukahvilassa kahvit ruusukupeista karjalanpiirakoitten kera. Aurinkokahvilassa voi kahvit puolestaan juoda kotitekoisen vehnäsen kanssa. Lapsille on järjestetty oma leikkipaikka sekä hevoskärryajelua. Markkinoilta voi ostaa taitavasti tehtyjä käsitöitä sekä myös kielen kirvoiketta. Elojuhlien suojelija on kansanedustaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen. Suomen veteraanimoottoripyöräklubin 20-30 vanhaa, kunnostettua ja rekisteröityä moottoripyörää tulee juhlillakävijöiden ihasteltaviksi. Klubiin kuuluu yli 7000 jäsentä ja jokainen heistä on moottoripyöräkärpäsen purema, joten tulemme näkemään upeita laatupyöriä vuosikymmenien takaa. Järj. Vantaan kansanperinteen ystävät ry yhteistyössä Suomen kansanmusiikkiliiton, Vantaan seurakuntien sekä Vantaan kaupungin kanssa. Esiintyjätiedot: Pyhän Laurin kirkko: klo 11 Duo Kantelinen & Heinonen Ilmaisuvoimaisen laulaja-musiikintutkija Karoliina Kantelisen sekä innovatiivisen jouhikonsoiton uudistaja Ilkka Heinosen duo sai spontaanin alkunsa Pariisissa vuonna 2008. Duo Kantelinen ja Heinonen taivuttaa vanhaa ja uutta musiikkiperinnettä karjalaisista joiuista jouhikkosävelmiin ja loitsuista tuutulauluihin. Erilliset soitto- ja laulutraditiot saavat tunnelmallisen duon käsissä yhteisen muodon, perinteen nykyhetkessä. Duo on saanut kiitosta taitavan musisoinnin lisäksi erityisesti Kantelisen ja Heinosen luomasta intensiivisestä, intiimistä ja välittömästä konserttitunnelmasta. Karoliina Kantelinen on eri maiden kansanomaisiin laulutyyleihin erikoistunut laulaja ja etnomusikologi. Vuonna 2004 Kantelinen valmistui maisteriksi musiikkitieteestä Helsingin yliopistossa, jossa hän on suorittanut tieteellisiä jatko-opintojaan vuodesta 2005. Keväällä 2009 Kantelinen aloitti Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla taiteellisen tohtorintutkinnon jatko-opinnot. Tällä hetkellä Karoliina Kantelinen esiintyy soolona, useissa yhtyeissä kuten Ketsurat, Duo Kantelinen & Heinonen, Set'Akat ja The Swingin' Shoemakers sekä Nukketeatteri Sampossa. Konsertoinnin lisäksi Kantelinen vetää kansanmusiikin luentosarjoja Helsingin yliopistossa sekä laulu-, itkuvirsi- ja vienankarjalaisen joiun työpajoja niin Suomessa kuin ulkomailla. www.karoliinakantelinen.fi Ilkka Heinonen on kansamusiikin eturivin muusikko, joka tunnetaan ennakkoluulottomasta luomiskyvystään ja monipuolisesta osaamisestaan. Heinonen opiskelee Sibelius-Akatemiassa pääinstrumenttinaan kontrabasso, jonka lisäksi myös jouhikko on Ilkan käsissä usein nähty soitin. Heinosen soitantaa konserteissa ja levyillä voi kuulla yhtyissä Ruuti, Kirjava lintu, Jouhiorkesteri, Freilach mit Kneidlach, Hot'n tot, Teija Niku & Grupa Balkan, Karoliina Kantelinen & Ilkka Heinonen, Piiskaajat, Kanteleen kyydissä, Ville Leinosen Unilehto sekä useissa väliaikaisemmissa produktioissa. klo 12 Sudanilanen lauluryhmä esittää perinteisiä sudanilaisia hengellisiä lauluja. klo 13 Tintti Tinkala, veisuu & Ilkka Heinonen, jouhikko. Konsertin ohjelma koostuu vanhoista virsistä. Käytössä ovat vuoden 1701 virsikirja, Elias Laguksen toimittama Sionin Wirret vuodelta 1790 ja Wilhelmi Malmivaaran toimittama Sionin Wirret vuodelta 1893. Konsertissa on yhdistetty perinteinen 1600-luvun tanssisoitin, jouhikko, ja sen tuoma rytmisyys ja sekä vanhat suomalaiset hengelliset kansansävelmät. Jouhikolla ei ole perinteisesti säestetty virsilaulua, mutta olemme yrittäneet tavoittaa tällä yhteismusisoinnilla jotain siitä musiikillisesta ajatusmaailmasta joka tuolla ajalla vallitsi. Jouhikon soittotapa on muunnettu perinteisestä bordunajohtoisesta soittotavasta enemmän soinnulliseksi, ja kokonaan uusia soittotapoja on myös kehitetty. Tintti Tinkala (os. Ekroth) on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta ja musiikkipedagogiksi Savonia-ammattikorkeakoulusta. Hänen kiinnostuksensa vanhoihin virsiin heräsi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ja hänen lopputyöprojektinsa Sibelius-Akatemiaan käsitteli virsien veisuu- ja säestämisperinnettä. Tinkala työskentelee monipuolisesti musiikin parissa: laulajana, kuoronjohtajana, laulunopettajana ja kanttorina. Tinkala on laulanut solistina mm. Jaakko Mäntyjärven Salvat 1701-koraalidraamassa, Seppo "Paroni" Paakkunaisen Ensimmäinen joulu-jouluoratoriossa ja Selkäpiitä pitkin- kantaatissa, Pergolesin Stabat Materissa ja äidin roolin Humperdinckin oopperassa Hannu ja Kerttu (Savonia-ammattikorkeakoulun produktio). Pakaritupa klo 11.30 Tuomas Rounakari: Shamanviolin Shamaaniviulu pohjautuu vahalieriöihin, jotka suomalainen kielitieteilijä Kai Donner nauhoitti Siperianmatkoillaan vuosina 1912-1914. Nämä vahalieriöt sisältävät harvinaisia lauluja oikeiden shamaanien laulamina, Obin ja Jenisein jokilaaksoista. Säveltäjä-viulisti-etnomusikologi Tuomas Rounakari tutustui näihin vahalieriöihin ja sukelsi arktisten kansojen rituaalisen musiikin maailmaan. Tuloksena on ainutkertainen konsertti, jossa alkuperäiskansojen myytit ja Donnerin matkakertomukset siivittävät transsiin vajonneen viulistin soittoa. Shamaaniviulu-esityksessä Rounakari siirtää shamaanirummun jalkojensa poljentoon ja nilkkakellojen kalkkeeseen, viulu luovuttaa vireensä ja kotka nousee siivilleen, taivaankantta raottamaan. www.shamanviolin.com klo 13.30 Karoliina Kantelinen ks. esittely Pyhän Laurin kirkon konserttien esittelyn kohdalta.
Näytä suurempi karttaPyhän Laurin kirkko osoite on Kirkkotie 45, 01510 Vantaa. Lisätietoja kirkosta löytyy Pyhän Laurin kirkon kotisivulta.Lisätietoja
Raimo Tanskanen
raimo.tanskanen@kolumbus.fi
040-9003880Kaija Turtio
kaija.turtio@kolumbus.fi
040-5962140![]()
![]()
![]()
VANHEMPIA ELOJUHLIA
- Laurin Elojuhlat 1989 - Vuosi 1862 - Ensimmäiset elojuhlat.
- Laurin Elojuhlat 1990 - Pikku Laurin elojuhlat, sota-aika 1944
- Laurin Elojuhlat 1991 - Suomalaisen kansakoulun tulo
- Laurin Elojuhlat 1992 - Kieltolaki 1930-luku, alku
- Laurin Elojuhlat 1993 - Pula-ajasta nousuun 1930-luvun loppu
- Laurin Elojuhlat 1994 - Keski-aika, kyläelämää keskiajan väistyessä
- Laurin Elojuhlat 1995 - Elämänmakuinen 1920-luku
- Laurin Elojuhlat 1996 - Kohti vapauden tuulia, 1910-luku
- Laurin Elojuhlat 1997 - Vantaan joet virtailevat - historiaansa muistelevat
- Laurin Elojuhlat 1998 - Laurin Elojuhlia 10 vuotta - näkymiä vuosien varrelta
- Laurin Elojuhlat 1999 - Vuosisata päättyy
- Laurin Elojuhlat 2000 - Perinteisiä kielisoittimia
- Laurin Elojuhlat 2001 - Munkkeja ja talonpoikaispurjehtijoita
- Laurin Elojuhlat 2002 - Kontti, sauva ja Kalevala - Elias Lönnrotin jalanjäljillä
- Laurin Elojuhlat 2003 - Laurin Elojuhlat viisitoista vuotta - perinnettä ja käden taitoja
- Laurin Elojuhlat 2004 - Kansallisen heräämisen aika 1800-luvulla sanoin, kuvin ja sävelin
- Laurin Elojuhlat 2005 - ELONKORJUUSTA TANSSIEN KEKRIIN
- Laurin Elojuhlat 2006 - VAUHDIKAS 50-LUKU. KUKKAMEKOT JA LäTTäHATUT
- Laurin Elojuhlat 2007 - AGRICOLA SUOMEN KANSAN OPETTAJA
- Laurin Elojuhlat 2008 - Hyvä naapuri - Vantaa kulttuurien kohtauspaikkana
- Laurin Elojuhlat 2009 - Laurentiusfest, ohjelmalliset käsityömarkkinat - Kansallispuku ja kansanomainen pukeutuminen
- Laurin Elojuhlat 2010 - Loitsut
- Laurin Elojuhlat 2011 - Loitsut
Päivitetty 19.5.2011